Ensikertalaiset Tampereella




Sokos Hotelli Torni Tampere








Tiitiäisen satupuisto


 Finnlaysonin piippu

 Koriamäkeen 














Särkänniemen hauskin laite oli hyppivä AngryBirds karuselli


Nyt oli kesälomailut loppu meidän osalta. Ja myös kamerani oli sitä mieltä että alkaa jo riittä, sillä hän lopetti toimintansa Tampereella. Nyt joudutte katsomaan pokkarilla otettuja kuvia. (uusi kamera on jo laitettu tilaukseen)
Viimeinen kesälomareissu tehtiin siis Tampereelle, ja tietenkin Särkänniemeen. Lasten kanssa ei olle siellä koskkaan käyty ja itsekkin viimeksi teini-ikäisenä. Ajateltiin tutustua hieman myös kaupunkiin ja oltiin yksi yö hotellissa. Ajatuksena oli viettää rentouttava yö hotellissa, mutta kaikki voi kuvitella minkälaista säätämistä tuon meidän kolmikon kanssa reissaaminen on. Ihan käsittämätöntä miten paljon tavaraa mukamas tarvitaan mukaan yhdeksi yöksi, vaipat, korvikkeet, vaihtovaatteiden vaihtovaatteet, arvaamattoman sään takia lyhyttä ja pitkää hihaa, sateen kestävää vaatetta, monet kenkäparit plus kaikki muu. Siinä on parisuhde koetuksella kun tehdään lähtöä..

Hotelli oli upea, 88 matriä ja 25 kerrosta korkea Sokos Hotel Torni Tampere. Hotelli on vajaa vuoden vanha ja sijainniltaan loistava huvipuistovierailua ajatellen, ihan rautatieaseman vastapäätä ja hotellin ulko-ovelta lähti linja-auto Särkänniemeen. Hotelli oli upea ja meidän huone, 10. kerroksessa oli tosi makee. Isosta ikkunasta oli hyvä näköala Tampereen ylitse ja rautatieasemalle, josta lapset, erityisesti Lisa tykkäsi katsella saapuvia ja lähteviä junia. Telkkaria ei tarvinnut kertaakaan avata, vaikka sieltä olisi lastenkanava näkynyt. Lasten nukahdettua äiti pääsi hetkeksi rentoutumaan kylpyhuoneen ammeseen. Hotelli oli lapsiystävällinen, oli Onni Orava jakamassa tikkareita ja vastaanotosta muksut sai pienet lelut mukaan, plussaa siitä että huoneessa oli potta. Sitä ei ole muissa hotelleissa ollut. Mutta olisihan siellä viihtynyt ihan loistavasti kahdestaankin miehen knssa :)

Käytiin syömässä hauskassa fiftari tyylisessä hampurilaismestassa Finnlaysonin alueella. Lapset oli haltioissaan kun hamppari tarjoiltiin pahvisesta autosta. Tämän jälkeen kello oli jo niin paljon että kaikki kaupat jossa olisin halunut käydä oli jo  kiinni. Eli ensi kerralla sitten Design boulevardille, Dom Domiin tai Kerään.
Tehtiin iltakävely kaupungissa ja käveltiin Näsinpuistoon. Matkalla käveltiin Tallipihan ohi joka näytti tosi söpöltä, mutta sekin oli jo kiinni kun kuuden jälkeen siitä ohi mentiin. Siellä Näsinpuistossa, Särkänniemen vastapäätä oli ihana Tiitiäisen satupuisto. Suosittelen käyntiä siellä. Yksi asia joka jäi lapsille mieleen koko matkasta oli puistossa olleet pienen pienet veistokset. Niitä oli kiva bongata kivien ja kantojen koloista. Minulle jäi Tampereesta tosi positiivinen fiilis, vanhat tiiliset teollisuusrakennukset luo niin erillaisen miljöön kun mihin olen täällä meillä Porvoossa tottunut, kun tääläl on vaan vanhoja puutaloja.

Hyvän aamupalan jälkeen pakattiin kamat kasaan ja lähdettiin Särkänniemeä päin. Jätettiin auto parkkihalli Hämppiin. 10 e pysäköinnin hintaan kuului bussikuljetus Särkänniemeen, Mutta kun oltiin lähdössa huvipuistosta illalla pois oli vastassa ihan järkyttävän pitkä bussijono ja arvioitiin että päästään nopeammin auton luo jos kävellään se reilu 3km. 8 tuntia oltiin huviteltu ja kaikki oli aika väsyneitä, Elias ja Iris istui Lisan vaunuissa ja Lisa kulki sylissä. Tässä vaiheessa tarvittiin jo vähän reipasta mieltä :) Kun viimein saavuttiin pysäköintihalliin oli vielä pitkä jono hissiin joka vei alas halliin. Ensi kerralla keksitään jokin toinen pysäköinti ratkaisu.

Meille sattui sen verran hyvä sää että Särkänniemessä oli aika lailla ihmisiä. Pahimmillaan jonotettiin yhteen lasten vuoristorataan 45min. Eli kovinkaan monessa laitteessa ei käyty. Ja yksi päivä onkin vähän liian lyhyt aika jos haluaa kaiken kokea. Delfiineitä käytiin tietenkin katsomassa ja kyllä oli lasten ilmeet näkemisen arvoisia kun delfiinit tekivät ensimmäiset hypyt.

Särkänniemen yhteysessä ollut Koiramäki yllätti positiivisesti. Siellä me vietettiin melkein koko päivä. Talot oli ihanasti rakennettu, kaikki yksityiskohdat oli kohdallaan ja puiston söpöjä eläimiä sai silittää. Siellä oli teatteri esityksiä ja lapset tykkäsi erityisesti pienestä lautasta jota sai itse vetää lammen toiselle rannalle. Vampyyri Kreivin linna oli myös jännä. Me syötiin lounas Koiramäessä, ei tarvinnut jonottaa ja viihtyisässä kahvilassa oli hyvin tilaa. Ruokana oli kalakeittoa, mukavaa vaihtelua ainaisille makkaraperunoille. Hintakin oli mielestäni kohtuullinen, 4.50e lasten annos ja 5,5 aikuisten. Suosittelen siis ottamaan Särkänniemeen elämysrannekkeen jolla pääsee sitten käymään Koiramäessäkin. Kaikesta huolimatta meillä oli oikein kivaa ja joudutaan varmasti lähtemään esni kesänä uudestaan :)


Asuntomessut osa 1 / Bostadsmässan del 1






































Me päästin miehen kanssa käymään Vantaan Asuntomessuilla ihan kahdestaan ilman lapsia. Halleluja! Vaikka aikaa meillä oli kulutettavana 4 tuntia, juostiin kohteet läpi ja moni jäi vielä katsomatta. Keskityin meille ajankohtaisiin asioihin, eli terrasseihin ja kylpyhuoneisiin. Kuvia onnistuin kuitenkin nappaamaan parisataa ja ajattelin jakaa niitä teidän nähtäväksi eri osioihin. Ensimmäisenä terassi-piha-julkisivu osio. Talot oli alueella komeat ja terasseilla oleskeluun oli panostettu paljon. Melkein joka pihassa oli jonkinlainen palju tai ulkoporeallas. Kunhan meidän ulkosaunanterassi vallmistuu, mekin kyllä vaihdetaan tuo kahden hengen poreallas isompaan. Käytiin Pro Pation osastolla kuolaamassa ihan oikean Jacuzzin perään. Asia joka mietitytti oli pihojen koko, tai oikeastaan koon puute. Mekin asutaan omakotitalo-alueella mutta meillä on kuitenkin ihan reilun kokonen piha (n.1700m2) eikä naapuritalosta näe suoraan olohuoneeseen sisään. Omaa silmää miellytti erityisesti puupintaiset talot, hirret ja erikoiset laudoitukset. Kattoterassit ja viherkatot oli myös tosi makeita. Pihoissa näki paljon ns. kivipuutarhoja jotka on omaan mieleen mutta ehkä hieman liian moderneja meidän pihapiiriin. Kaiken kaikkiaan messuilta jäi hyvä fiilis, mutta olen iloinen että me ei rakenneta uutta taloa sillä mahdollisuudet on niin rajattomat että tulisi valinnan vaikeus. Vanhaa taloa remontoidessa on sentään jonkinlaiset raamit jonka sisällä toimia.

Vi hade möjlighet att åka till Vanda Bostadsmässan utan barn, bara jag och min man. Halleluja!
Fast vi hade 4 timmar på oss sprang vi igenom husen och många hann vi inte alls se. Vi koncentrerade oss speciellt på terasser och badrum för det är aktuellt för oss. Några hundra bilder fick jag med mig hem, och tänkte dela upp dem i olika kategorier för er. Först lite terass, gård och fasadbilder.

11 kk / 11 mån




















Aika kuluu liian nopeasti, aivan liian nopeasti. Lisalle on tullut jo huomaamatta yli  11 kk täyteen. Hän on kehittynyt kuukaudessa todella paljon. Hän on ottanut ensimmäiset askeleet ja oppinut laittamaan palikat laatikkon reiästä. Eli motoriikka on ottanut suuren harppauksen eteenpäin. Hän haluaa myös syödä itse, mieluiten sormiruokaa mutta lusikankin hän laittaa sujuvasti suuhun (tosin yleensä ylösalainin tiputtaen kaiken ruoan syliin). Kun sanoo 'heihei' hän vilkuttaa ja kun häntä kehuu hän taputtaa. Lisa mielellään esittelee näitä taitoja kaikille. Kun Lisa nousee seisomaan ilman tukea hän taputtaa itselleen ja odottaa että muutkin huomioivat hänet. Lisa hymyilee paljon ja nauraa herkästi. Hän on tyytyväinen lapsi. Lempiruoka on ehdottomasti mansikat ja raejuusto. Lisalla on kahdeksan hammasta. Pituutta en tarkalleen tiedä mutta koon 80 vaatteet on jo vähän niukkoja. Paino kotivaa'alla punnittuna oli n.12 kg. Lisa on siirtymässä vain yhden päiväunen rytmiin, aamupäivän päikkärit ovat jäämässä pois. Hän nukkuu yöt hyvin isompien lasten huoneessa. Lisa herää aamuisin ensimmäisenä, klo.6-7 välissä. Hänen lempipuuhat ovat vessapaperin repiminen, nappien painelu,  ulkona portaissa kiipeily,keinua, pallon vierittäminen ja lastenhuoneessa leikkiminen. Hän viihtyy ihmeen hyvin itsekseen puuhaillen. Ei ole mikään sylivauva tai jalassa roikkuja. Hänelle on myös kehittymässä vahva oma tahto. Jos ei saa just sitä isoveljen pikkulegoa tulee hirveä huuto, tai jos estää hänen pääsyn sinne vessaan repimään sitä paperia, tai kieltää roskakaapin avaamisen niin ääntä kyllä lähtee.
Vaikka on ihana seurata miten Lisa kasvaa kokoajan isommaksi ja oppii uusia taitoja tuntuu se myös pirun haikealta ja vähän suretta. Tämäkun oli (ainakin suunnitelmien mukaan) meidän viimeinen kerta kun talossa oli vauva, nyt hän on jo taapero.


Tiden går så fort, alldeles för fort. Lisa har hunnit bli redan över 11 mån gammal. Hon har utvecklats väldigt under den senaste månaden. Hon har tagit sina första steg och hon kan lägga klossarna genom rätt hål i lådan. Hennes motorik har gått väldigt mycke frammåt. Hon vill äta själv med skäden. När man säger 'hejhej' vinkar hon och när man ger henne berömm klappar hon. Lisa visar gärna upp sina talanger och förventar sig uppmärksanmet och applåder. Hon ler mycket och skrattar lätt. Hon är en nöjd liten flicka. Favorit mat är jordgubbar och grynost. Lisa har 8 tänder. Vet inte exakt hur lång hon är men storläk 80 börjar bli för smått. Vi vägde henne på vågen här hemma och den visade ca.12kg. Lisa har börjat sova bara en gång under dagen. Nätterrna sover hon bra i samma rum med de andra barnen. Hon vaknar mellan klo. 6-7 på morgonen. Hon gillar att riva wc papret, trycka på knappar, klättra i trapporna, gunga, rulla boll och leka i barnrummet. Hon trivs underligt bra för sig själv. Lisa är ingen famnbaby eller någon son hänger en i benet. Hon börjar också få en stark egen vilja, om hon inte får det hon vill, eller får gå dit hon vill skriker hon som en stucken gris.  
Fast det är härligt att följa med hur Lisa växer och lär sig nya saker är det lite vemodigt också. Det här var ju sista babyn i vårt hus..